Elisa Oyj > Historia > Historia vuosikymmenittäin

Historia vuosikymmenittäin

2010-

Elämyksiä ja tuottavuutta digitaalisilla palveluilla

2016
Vuosi 2016 oli Elisalle monella tavalla erityisen menestyksekäs ja tulos oli jälleen historian paras. Digitaalisten palveluiden liikevaihto ylitti 100 miljoonan euron rajan. Jatkoimme määrätietoisesti strategiamme osa-alueiden toteuttamista. Luomme arvoa asiakkaillemme ja omistajillemme panostamalla jatkuvasti verkkoomme, uusiin palveluihin, asiakastyytyväisyyteen, laatuun ja kustannustehokkuuteen.

Toteutimme strategiaamme markkina-asemamme vahvistamiseksi kotimarkkinoilla ostamalla Anvian Telecom-liiketoiminnan, IT- ja hostingpalvelut sekä Anvia TV- ja Watson-liiketoiminnat sekä kaapeli-tv-operaattori Starmanin Viron liiketoiminnan.

Jatkoimme investointeja huippunopean 4G-verkon laajentamiseen. Yli 80 prosenttia kaikesta Elisan mobiiliverkon dataliikenteestä liikkui jo 4G-verkossa ja yli miljoonan 4G-käyttäjän raja rikottiin huhtikuussa. Riippumattoman ECE Ltd:n tutkimuksen mukaan Elisalla on Suomen nopein 4G-verkko, jonka kattavuus on jo 99 prosenttia väestöstä. Myös Virossa mobiiliverkon kehitys jatkui myös vahvana, väestöpeitto on noin 98 prosenttia. Saimme taajuushuutokaupassa tavoittelemamme uudet 700 MHz -taajuudet, joiden avulla voimme edelleen täydentää 4G-verkkoamme Suomessa.

Pilotoimme ensimmäisenä Suomessa 5G:tä ja 450 Mbit/s maksiminopeuksia kaupallisessa mobiiliverkossamme, sekä ensimmäisenä Pohjoismaissa 700 megahertsin taajuutta.

Elisa on myös Suomen johtava kiinteän verkon toimija. Paransimme vuoden aikana pientalojen sekä kerros- ja rivitalojen laajakaistayhteyksiä ympäri Suomea. Laajennukset ovat tuoneet entistä nopeammat yhteydet lähes 75 000 kotitalouden saataville ja ne mahdollistavat sujuvan etätyön ja kodin viihdekäytön.

Toimme lukuisia uusia lisäarvoa tuottavia palveluita ja sisältöjä asiakkaillemme. Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu, jonka asiakkaana on yli 300 000 kotitaloutta. Elisa Kirja on Suomen suurin e-kirjapalvelu, josta ladattiin yli 650 000 kirjaa. Lanseerasimme Helsingin keskustassa ja myös mobiilisti palvelevan Elisa Kulman, jonka tehtävänä on tuottaa ylivertaista palvelukokemusta, herättää keskustelua digitalisaation ajankohtaisista ilmiöistä ja lanseerata tuotteita, joita ei vielä muualta saa.

Olemme sitoutuneet parantamaan jatkuvasti liiketoimintamme ympäristövaikutuksia. Vähäpäästöiset ratkaisumme pienensivät edelleen Elisan asiakkaiden ja oman toiminnan hiilijalanjälkeä 14 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Elisalaiset tekivät keskimäärin 77 päivää töitä muualla kuin toimipisteessä pienentäen osaltaan hiilijalanjälkeämme. Saavutimme myös jälleen kaikkien aikojen parhaan tuloksen henkilöstötyytyväisyydessämme.

Elisa otettiin mukaan kansainväliseen, vastuullisen sijoittamisen FTSE4Good -indeksiin. Indeksi mittaa niiden yritysten toimintaa, jotka täyttävät globaalisti tunnustetut vastuullisen yritystoiminnan standardit niin ympäristövastuun kuin sosiaalisen vastuun sekä hallinnoinnin osalta.

2015
Vuonna 2015 Elisa teki jälleen historiansa parhaan tuloksen ja toi asiakkaillemme uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä palveluja sekä niihin sisältöjä. Liikevaihdon kasvu 2015 oli parempi kuin viiteryhmässä keskimäärin ja tulos kasvoi selvästi. Liikevaihtoon vaikuttivat mobiilidatan ja ICT- ja uusien verkkopalveluiden kysynnän kasvu. Virossa liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla.

Vuonna 2015 tehtiin ennätyksiä mobiilidatan kysynnässä.Suomen ja Viron 4G-verkkon kattavuus on yli 97 prosenttia väestöstä. Lisäksi toimme myyntiin jopa 300 Mbit/s nopeudet mahdollistavan liittymän. Toimme asiakkaillemme useita uusia palveluita. Laajensimme Elisa Viihde -palvelun tarjontaa viihde- ja urheilusisällöillä sekä täysin omilla, vain Elisa Viihteestä saatavilla kotimaisilla elokuvilla ja tv-sarjoilla. Toimme myös ensimmäisenä Suomessa Netflix-palvelun integroituna IPTV-palveluun. Elisa Kirja -palvelun asema Suomen suurimpana e-kirjapalveluna vahvistui edelleen ja lähimaksaminen yleistyi.

Yritysasiakkaille vuosi 2015 oli digitalisaation läpimurtovuosi. Olemme kehityksen kärjessä ja lanseerasimme jo alkuvuodesta Suomessa ja Virossa Elisa Internet of Things (IoT) -palvelukokonaisuuden. Laajensimme palvelutarjontaamme kyberuhkien torjunnassa ja perustimme uuden Elisan kyberturvakeskuksen, jonka avulla tarjoamme asiakkaillemme palveluna ennaltaehkäisevän ja reaaliaikaisen turvan erilaisten uhkien havainnointiin ja torjuntaan. Kansainväiseen kasvuun panostamme erityisesti yritysten videoneuvotteluratkaisuilla.

Allekirjoitimme YK:n Global Compact -aloitteen ja olemme sitoutuneet tukemaan ja toteuttamaan omassa toiminnassamme sen perusperiaatteita. Päivitimme vuoden aikana henkilöstön kanssa yhdessä käydyn arvodialogin tuloksena arvomme, joita ovat asiakasymmärrys, vastuullisuus, tuloksellisuus, uusiutuminen ja yhteistyö. Arvoihimme perustuvat myös koko konsernia koskevat Elisan yleiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct).

Teemme pitkäjänteistä työtä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi vähäpäästöisillä ICT-palveluillamme ja energiatehokkuuden parantamisella. Asiakkaidemme päästösäästöt kasvoivat edelleen ja oma hiilijalanjälkemme pieneni 76 prosenttia. Lähes kaikki Suomessa hankkimamme sähkö perustuu uusiutuvaan energiaan. Raportoimme hiilijalanjälkemme vuosittain kansainvälisessä CDP-kyselyssä, jossa Elisan sijoittajille ja globaaleille markkinoille tuottama vuoden 2015 ilmastoraportti arvioitiin pohjoismaisten yritysten huipputasolle ja teleoperaattoreiden parhaimmistoon.

2014
Vuonna 2014 Elisa teki kaikkien aikojen vuosituloksen, vaikka yleistaloudellisen tilanteen epävarmuus jatkui. Liikevaihtoa kasvattivat mm. uudet palvelut ja mobiilidatan kasvu.  Panostimme edelleen merkittävästi laatua ja kustannustehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin niin asiakaskontaktien määrässä, käyttäjäkokemuksessa kuin online-kehityksessäkin.  Jatkoimme PPO:n, Telekarelian ja KYMP-yhtiöiden toimintojen ja palveluiden yhtenäistämistä strategiamme mukaisesti. Päivitimme myös brändistrategiamme ja visuaalisen ilmeemme vastaamaan paremmin nykyistä monimuotoista liiketoimintamme

Vuonna 2014 toimme markkinoille mm. uudet Pilvilinna- ja Elisa Perhe –palvelut. Elisa Viihteellä on jo yli 200 000 käyttäjää ja Elisa Kirjan myynti kaksinkertaistui vuoden aikana. Elisa Lompakolla voi maksaa jo yli 3000 paikassa. Yritysasiakkaillemme toimme uusia ympäristöystävällisiä palveluita, jotka tuovat joustavuutta ja tehokkuutta työntekoon.

Avasimme vuoden alussa ensimmäisenä asiakkaillemme 4G LTE -verkon 800 MHz-taajuudella. Laajensimme vuoden aikana nopeasti 4G LTE -verkkoamme, joka on nyt Suomen kattavin. Myös Virossa LTE-verkon kattavuus on jo yli 95 % väestöstä. Verkkomme toimii uusiutuvalla energialla.

Olemme keskittyneet ympäristövastuussa jo pitkään juuri ilmastoystävällisyyteen, johon voimme merkittävästi vaikuttaa tarjoamillamme palveluilla ja omalla toiminnallamme. Vuonna 2014 saavutimme CDP-indeksissä jälleen kiitettävän pistemäärän. Tulos on osoitus pitkäjänteisestä työstä päästöjen mittaamiseksi sekä toimialan ilmastonmuutoskysymysten ymmärtämisestä.

2013
Yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuus näkyi yritysten ja kuluttajien varovaisuutena. Älypuhelinmarkkinan kasvu jatkui hyvänä. Liikevaihtoa kasvattivat PPO-yhtiöiden liiketoiminnan osto sekä mobiilipalveluiden tuoteuudistukset. Teimme vuoden aikana useita toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi. Pitkäjänteiset panostuksemme laadun parantamiseksi ovat tuottaneet hyvää tulosta.

Toimme jälleen asiakkaillemme uusia palveluita ja laajensimme suosittujen palveluiden ominaisuuksia. Toimme markkinoille Pohjoismaiden ensimmäiseen mobiilimaksamisen palvelun, Elisa Lompakon. Yritysasiakkaiden ICT-palvelujen kysyntä vahvistui. Verkkoneuvotteluiden käyttö kasvoi edelleen, ja asiakkaat ottivat käyttöön uusia palveluita, kuten pankkien lainaneuvottelut verkossa. Elisan tytäryhtiö Appelsiini lanseerasi tiedonjakamispalvelun Povarin, mikä on uusi tapa siirtää ja jakaa tietoa turvallisesti ja vaivattomasti. Palvelun tiedot ovat tallessa Suomessa, Elisan kotimaisissa konesaleissa.

Elisa on merkittävä digitaalisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentaja Suomessa. Yritysvastuu Elisalla toteutuu paitsi veronmaksukyvyn ja investointien kautta, myös uusina kestävinä palveluina jotka ovat kaikkien suomalaisten saatavilla. Siirryimme vuoden aikana alkuperämerkityn sähkön käyttöön tuotannossamme, ja voimme tarjota asiakkaillemme vähäpäästöisemmät palvelut. Elisan CDP-raportointi palkittiin vuonna 2013.

Olimme vuonna 2013 alan merkittävin investoija Suomessa, investointimme suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen olivat 202 miljoonaa euroa. Jatkoimme vahvaa panostusta kattavaan ja nopeaan mobiiliverkkoon. Vuoden lopussa Elisan 4G-nopeudet olivat saatavilla jo yli 230 paikkakunnalla, joista LTE-nopeuksia yli 70 paikkakunnalla. Elisa sai loppuvuodesta tavoittelemansa 800 MHz –taajuudet taajuushuutokaupassa. Uusilla taajuuksilla voidaan rakentaa kustannustehokkaasti huippunopea 4G LTE -verkko myös haja-asutusalueille ja parantaa kaupunkialueiden sisäpeittoa.

2012
Vuosi 2012 oli Elisalle hyvä. Liikevaihdon kasvua tukivat päätelaitteiden, mobiilien puhe- ja datapalveluiden sekä uusienpalvelujen kysyntä. Matkaviestinliiketoiminta vahvistui edelleen, mitä vauhditti mobiilidatan räjähdysmäinen lisääntyminen nettitikkujen, älypuhelinten ja tablettien suosion kasvaessa edelleen. Vuosi 2012 oli hyvä myös Virossa, missä pystyimme kasvattamaan liittymämääräämme edelleen.

Panostuksemme toimintamme tehokkuuden parantamiseen jatkuivat usealla eri saralla. Jatkoimme hyvää kehitystä laskuttamisen ja toimittamisen toimintamallien tehostamisessa. Kehitimme toimenpiteitä tarpeettomien asiakaskontaktien vähentämiseksi ja toimitustäsmällisyyden parantamiseksi.

Toimme kuluttajille kaksi uutta palvelua: Elisa Vahti Liven ja Elisa Lompakon. Yritysasiakkaiden ICT-palveluiden kysyntä vahvistui uusien tuottavuutta parantavien palvelujen myötä. Elisan videoratkaisuja oli toimitettu jo yli 10 000 kohteeseen yli 100 maassa. Yritysten IT-ratkaisujen tueksi Elisa toi markkinaan Elisa eSali -pilvipalvelun. Useat yritykset ottivat vuoden aikana mobiilivarmenteen käyttöön.

Elisa ryhtyi ensimmäisenä tietoliikenne- ja ICT-palveluyrityksenä raportoimaan tarjoamiensa palvelujen päästösäästöt. Saavutimme toimialamme ensimmäisen
sijan Carbon Disclosure Projectin eli CDP:n pohjoismaisessa ilmastoindeksissä, jossa yrityksiä arvioidaan ilmastoraportoinnin perusteella. Merkittävimmät päästöjä vähentävät tekijät ovat liikkuvan työnteon ratkaisujen yleistyminen ja videoneuvotteluratkaisujen kysynnän voimakas kasvu.

Olimme myös vuonna 2012 alan merkittävin investoija, jonka investoinnit suomalaisen ICT-infrastruktuurin kehittämiseen olivat 193 miljoonaa euroa. Kattavaa ja nopeaa 3G-verkkoa laajennettiin edelleen ja 4G-nopeudet ovat saatavilla jo lähes 200 paikkakunnalla. Elisalla on suomalaisoperaattoreista kattavin roaming- eli verkkovierailuverkosto, mikä mahdollistaa niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaille sujuvan matkapuhelimen käytön ympäri maailmaa.

2011
Haastavasta kilpailutilanteesta huolimatta Elisa pystyi vahvistamaan markkina-asemaa ja kilpailukykyä. Matkaviestinnän liittymäkannan kasvu jatkui ja liittymämäärä lisääntyi vuoden aikana yli 360 000 liittymällä. Kiinteän laajakaistaliittymämäärä kasvoi yli 19 000 liittymällä.

Elisan mobiiliyhteydet laajenivat myös kaikkiin Suomessa myytäviin PlayStation® Vita-käsikonsoleihin. Elisan suosittu Elisa Viihde -palvelu saavutti merkittävän askeleen käyttäjämäärän ylittäessä 100.000 kolmannella neljänneksellä. Yhdistimme Elisa Viihde -palvelussa ensimmäisenä Suomessa uuden ajan TV-palvelun ja tallenteiden katselumahdollisuuden tabletilla.

Vahvistimme edelleen ICT-palvelutarjontaa yritysten tuottavuuden ja joustavuuden parantamiseksi tuomalla markkinaan useita palveluja. Esimerkiksi videoyhteydellä toteutettavan asiakaspalvelun avulla yritykset ja julkishallinnon organisaatiot voivat tarjota asiakkailleen henkilökohtaista palvelua verkon yli kasvokkain. Elisa sai merkittäviä päänavauksia ICT-ratkaisujen toimittamisesta julkishallintoon mm. yli 400 kuntaorganisaation hankinnoista vastaavan KL-Kuntahankintojen ja kuntien tietohallintapalveluja tarjoavan Kuntien Tieran kanssa.

Vuonna 2011 jatkoimme 3G-verkkomme kapasiteetin ja nopeuden vahvistamista. Riippumaton tutkimus osoitti jälleen, että Elisan 3G-verkko on suomalaisoperaattoreiden verkoista kattavin. Tällä kertaa tutkimus osoitti, että Elisan 3G-verkko on myös nopein. Elisa otti ensimmäisenä suomalaisoperaattorina käyttöön LTE800-teknologiaan perustuvat testitukiasemat. Elisa toi 3G-verkkoon 4G-nopeudet yli sadalle paikkakunnalle.

Elisan kokonaan omistama tytäryhtiö Saunalahti Group Oyj sulautui Elisa Oyj:hin

2010
Kilpailutilanne jatkuihaastavana erityisesti mobiililaajakaistamarkkinassa. Siitä huolimatta Elisa pystyi vahvistamaan markkina-asemaa ja kilpailukykyä. Matkaviestinnän liittymäkanta kasvoi koko vuonna lähes puolella miljoonalla liittymällä.

Elisa toi markkinaan useita uusia älypuhelinmalleja eri hintakategorioihin. Elisa Viihde -palveluun tuotiin yksinoikeudella kattavaa NHL-erikoisisältöä ensimmäisenä maailmassa. Lisäksi Elisa Viihde -palvelun käyttöä laajennettiin Android-älypuhelinsovelluksella, minkä kautta ohjelmatallennusten ajastaminen ja videosuosikkien merkitseminen on entistä helpompaa.

Elisa vahvisti edelleen ICT-palvelutarjontaa yritysten tuottavuuden ja joustavuuden parantamiseksi ostamalla videoneuvottelutoimija Videran ja IT-ulkoistuspalveluja tarjoavan Appelsiinin. Elisa toi ensimmäisenä maailmassa yritystason videoneuvottelut älypuhelimiin ja tabletteihin.

Vuonna 2010 vahvistimme laajasti 3G-verkkomme kapasiteettia ja nopeutta. Riippumaton tutkimus osoitti jälleen, että Elisan 3G-verkko on suomalaisoperaattoreiden verkoista kattavin. Panostukset verkkoon vastaa älypuhelinten voimakkaasti kasvaviin tiedonsiirtotarpeisiin. Elisa avasi Suomen ensimmäisenä 4G-verkon yritysten käyttöön.

Elisa lahjoitti 650 000 euroa suomalaisille yliopistoille tieteen, tutkimuksen ja opetuksen tukemiseen. Suurimman lahjoituksen, 500 000 euroa, sai Aalto-yliopisto. Muut yliopistot olivat Jyväskylän, Turun ja Helsingin yliopistot.
 

Yhden Elisan aika


2009
Vuonna 2009 yleisen taloustilanteen heikkeneminen vaikutti teleoperaattoriliiketoimintaan jonkin verran. Vaikutus näkyi lähinnä laitemyynnissä, roaming-tuotoissa ja yritysasiakas-liiketoiminnassa. Vaikka yleisessä taloustilanteessa oli paranemisen merkkejä, lyhyen aikavälin kehitys oli edelleen epävarmaa.

Suomen kilpailutilanne oli vakaa. Matkaviestinnän liittymäkanta ja datapalveluiden käyttö kehittyivät Suomessa myönteiseen suuntaan. Nopeamman 3G-verkon mahdollistamat datapalvelut kasvoivat merkittävästi. Liittymäkannan kasvuun vaikuttivat lisäksi useiden päätelaitteiden käyttö eri tarkoituksiin ja mobiililaajakaistapalvelut. Matkaviestinliittymien vaihtuvuus oli normaalilla tasolla, ja kilpailu näkyi etupäässä palveluissa ja kampanjoinnissa.

Elisan voitonjako vuonna 2009 sisälsi osingonjaon ja pääomanpalautuksen. Elisa maksoi osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Lisäksi osakkeenomistajille maksettiin marraskuussa ylimääräinen 0,40 euron suuruinen pääomanpalautus osakkeelta.

Toimintavuoden aikana Elisan omistajakunnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomen valtio siirsi kesäkuussa omistamansa Elisa Oyj:n osakkeet valtion kokonaan omistamalle Solidium Oy:lle. Joulukuussa BlackRock Inc. ilmoitti omistusosuutensa Elisan osakkeista olevan 6,6 prosenttia.

Kolmannen sukupolven matkaviestintäverkon, 3G:n evoluution, LTE:n 2,6 GHz:n taajuushuutokauppa päättyi 23.11.2009. Elisa sai tavoittelemansa taajuudet. Lisenssi on voimassa vuoteen 2029.

2008
Vuoden 2008 aikana maailmantalous joutui kovan myllerryksen kouriin. Teleoperaattoritoiminnassa se ei kuitenkaan vielä näkynyt. Elisan hyvä kannattavuus vuonna 2008 saavutettiin vahvistuneen kilpailukyvyn ansiosta. Kilpailukyvyn oleelliseen parantumiseen vaikuttivat houkuttelevan palveluvalikoiman kehittäminen ja määrätietoinen toiminnan tehostaminen.

Elisan markkina-asema vahvistui entisestään vuonna 2008, erityisesti matkaviestinnän 3G-palvelujen ja mobiililaajakaistan osalta. 3G-markkina toimi hyvänä veturina koko toimialan kehittymiselle. 3G-asiakkaita oli vuoden 2008 lopussa Suomessa noin 1,7 miljoonaa. Elisalla on noin 50 prosentin markkinaosuus 3G-käyttäjistä. Vuoden 2008 loppuun mennessä Elisan 3G-verkko kattoi jo yli 250 paikkakuntaa ja yli 80 prosenttia suomalaisista, ja se on tutkitusti kattavuudeltaan, kuuluvuudeltaan ja laadultaan Suomen paras verkko.

Elisan osakkeenomistuksissa tapahtui merkittäviä muutoksia. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma hankki Novatorin kanssa tehtyjen kauppojen jälkeen vajaan 15 prosentin osuuden Elisan osakepääomasta ja äänimäärästä. Suomen valtion ja Varman keskinäisen sopimuksen mukaisesti valtio osti osan näistä osakkeista. DNA Oy:n, Lännen Puhelin Oy:n, Oulun Puhelin Holding Oyj:n, Kuopion Puhelin Sijoitus Oy:n ja PHP Liiketoiminta Oyj:n yhteenlaskettu omistusosuus ylitti 5 prosenttia Elisan osakkeista ja äänivallasta.

Vuoden aikana Elisa vahvistui myös yritysostoin. Elisa osti 51 prosenttia Kuntokompassi Oy:stä (nyk. Excenta Oy) sekä Electur Oy:n, jonka ydintoimintoja ovat identiteetinhallinta, kertakirjautuminen ja pääsynhallinta. Lisäksi Elisa osti contact center -palveluita tarjoavat Dialmedia Oy:n ja Doneto Oy:n. Marraskuussa Elisa osti 100 prosenttia Telenor Oy:stä Telenor Sverige Ab:lta. Elisa Links Oy:n nimellä toimivan yhtiön liiketoiminta koostuu Telenor Oy:n yrityskaupan myötä Elisalle siirtyneistä asiakkaista, palveluista ja verkosta Suomessa.

2007
Vuosi 2007 oli kannattavuudeltaan ja tulokseltaan Elisan historian paras vuosi. Liikevaihto kasvoi yli kolme prosenttia eli enemmän kuin muilla eurooppalaisilla operaattoreilla keskimäärin. Elisan tulos ennen veroja kasvoi 35 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Elisan markkina-asema vahvistui erityisesti 3G-matkaviestinnän sekä laajakaistapalvelujen tarjoajana. Mobiilin internetin yleistymistä vauhditettiin muun muassa kasvattamalla 3G-verkon peittoa sekä tarjoamalla päätelaitteita, jotka mahdollistivat yhä paremman internet-kokemuksen. 3G-markkina toimi hyvänä veturina koko toimialan kehittymiselle. 3G-asiakkaita oli vuoden 2007 lopussa Suomessa jo yli miljoona.

Vuoden 2007 keskeinen investointikohde oli entistä nopeamman mobiililaajakaistan mahdollistavan 3G-verkon rakentaminen. Vuoden 2007 loppuun mennessä Elisan 3G-verkko kattoi jo 75 prosenttia suomalaisista.

Elisan yhdentyminen jatkui edelleen vuonna 2007. Lounet Oy, First Orange Contact Oy ja Elisa Ventures Oy sulautettiin Elisaan. Saunalahden henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Elisan palvelukseen vuoden 2007 lokakuussa.

2006
Yhden Elisan integrointi jatkui vuonna 2006, jolloin Tikka Communications Oy ja Jyväsviestintä Oy sulautuivat Elisaan. Saunalahden osakkeiden noteeraus pörssissä päättyi, ja Saunalahdesta tuli Elisan täysin omistama tytäryhtiö.

Elisa ulkoisti toimintojaan; asiakasasennuksia ja huoltotöihin liittyviä kenttätoimintoja siirrettiin Relacom Oy:lle ja Elisan taloushallinnon ulkoisen laskennan prosesseja Pretax BSP Oy:lle.

Elisa teki ostotarjouksen Lounet Oy:n osakkeista 21.6.2006. Tarjous päättyi saman vuoden viimeisenä päivänä, jolloin Elisan osuus Lounetista oli 80,2 prosenttia. Elisa aloitti lokakuussa neljän miljoonan oman osakkeen hankinnan, joka perustui yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen.

Vuonna 2006 Elisa lisäsi voimakkaasti sekä kiinteän verkon että  matkaviestintäverkon palveluja. Yhtiö avasi ensimmäisenä suomalaisena operaattorina Elisa Jukeboksi -musiikkikaupan sekä lanseerasi suosituksi tulleet 3G-palvelupaketit. Elisa tarjosi lisäksi Canal Digitalin kanssa tv-sisältöä ja tilausvideoita Viihdekaistapalvelun kautta.

2005
Elisa hankki teleoperaattori Tikka Communications Oy:n (Joensuun Puhelin Oy), joka tarjosi kiinteän verkon tietoliikennepalveluita Pohjois- ja Etelä-Karjalan alueella. Elisa hankki myös Saunalahti Group Oyj:n, joka konsolidoitiin konserniin 1.12.2005 lähtien. Saunalahti on Internet- ja teleoperaattori, joka tarjoaa palveluita kuluttaja- ja yritysasiakkaille Suomessa. Saunalahti on jakautunut neljään tuotelinjaan: Internet-palveluihin, gsm-palveluihin, telepalveluihin sekä domain- ja hosting-palveluihin. Liikearvon arvioitiin syntyvän verkkokapasiteetin ja mobiililiiketoiminnan synergiahyödyistä.

Elisasta on yhdessä Saunalahden kanssa tullut suurempi ja kilpailukykyisempi suomalainen operaattori, joka tarjoaa palveluita kaikille asiakassegmenteille. Elisa on laajakaistaliittymissä markkinajohtaja maassamme. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa laajakaistaliittymää.

2004
Elisa hankki tytäryhtiönsä Oy Finnet International Ab:n osakekannasta 48,03 % kesäkuussa. Kesäkuun hankinnan jälkeen jäljelle jäänyt Finnet Internationalin välillinen vähemmistö 0,78 % poistui konsernista Yomi Oyj:n sulautuessa Elisaan joulukuussa 2004. Finnet International on ollut kansainvälisiä telepalveluja tarjoava teleoperaattori.

Elisa hankki loput 48,54 % tytäryhtiönsä Yomi Oyj:n osakekannasta tekemällä 12.5. osakevaihtotarjouksen Yomi Oyj:n osakkeenomistajille. Yomi on tarjonnut kiinteän verkon telepalveluja Keski-Suomen alueella sekä ohjelmistoliiketoimintaan liittyviä palveluja.

2003
3.4. Elisa Oyj:n hallitus nimitti konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi DI, MBA Veli-Matti Mattilan, joka aloitti toimitusjohtajana 1.7.2003.

Elisa Communications Oyj:n nimenmuutos Elisa Oyj:ksi kirjattiin kaupparekisteriin 11.4.2003. Elisa jatkoi ei-ydinliiketoimintojensa rakennejärjestelyjä ja myi 50 prosentin osuuden verkkosuunnittelua ja tietoliikenteen konsultointia harjoittavasta EPStar Oy:stä yhtiön toiselle pääomistajalle Jaakko Pöyry Group Oyj:lle. Elisalle jäi edelleen 17,5 prosentin osuus EPStarista. Elisa Kommunikation GmbH:n omistusosuus Tropolyksessa nostettiin 70,85 prosenttiin.

Elisan omistusosuus Riihimäen Puhelin Oy:ssä nousi 100 prosenttiin  6.10.2003 ja Heltelissä 100 prosenttia saavutettiin lokakuussa 2003.

Hallitus allekirjoitti lokakuussa sulautumissuunnitelmat, joiden mukaan pääosin kaikki Elisa Oyj:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt (mm. Oy Radiolinja Ab, ElisaCom Oy ja Riihimäen Puhelin alayhtiöineen sekä Elisa Networks Oy ja Soon Net Oy) sulautuvat Elisa Oyj:hin 1.7.2004 mennessä. Elisa julkisti 28.10. laajan uudelleenjärjestelyohjelman, jonka tavoitteina on konsernin asiakaskeskeisyyden ja tehokkuuden lisääminen sekä konsernirakenteen ja toimintojen yksinkertaistaminen. Konsernissa käytiin useita yt-neuvotteluita, ja henkilöstömäärä supistui 685 henkilöllä.

2002
1.1.2002 Tropolys GmbH:sta tuli Elisan tytäryhtiö saksalaisen Elisa Kommunikation GmbH:n kautta
3.1.2002 Radiolinja avasi kolmannen sukupolven langattoman verkon, UMTSin.
14.2. Radiolinja ja Vodafone solmivat yhteistyösopimuksen.
10.5.2002 Mäkitorpan mobiilijakelutoiminta Saksassa päättyi.

2001
Vuoden 2001 aikana Elisa kehitti voimakkaasti konsernirakennettaan. Verkko- ja palveluoperattoriliiketoiminta erotettiin toisistaan ja niistä muodostettiin omat yhtiöt. Konserni hankki osakkuusyhtiönsä SOON Communications Oyj:n koko osakekannan, ja samalla KSP Yhtiöt Oyj:stä ja Oy Finnet International AB:stä tuli Elisan tytäryhtiöitä. Elisan mobiilijakeluketjut siirtyivät osaksi Radiolinjaa. Saksassa Elisa Kommunikation GmbH:han kuuluvat city carrier -yhtiöt yhdistettiin osakkuusyhtiö Tropolys GmbH:han.

Comptel sai kaksi huomattavaa kunnianosoitusta vuoden 2001 aikana: 6.2.2001 tasavallan presidentti myönsi kansainvälistymispalkinnon Comptelille ja marraskuussa 2001 Comptelin mediaattoriohjelmisto valittiin vuoden tietotekniikkatuotteeksi.

Elisan osaamiskeskuksen johtaja esitti skenaarion, jonka mukaan läsnä-äly voi olla totta jo lähitulevaisuudessa. Sen mukaan kännykkä muuttuu viisaammaksi - todelliseksi monitoimivälineeksi eli multikaksi, jolle voi kertoa oman tarveprofiilinsa. Asian voi nähdä niinkin, että tietokone muuttuu kännykäksi.

2000
1.7.2000 Helsingin Puhelin Oyj sulautui HPY Holding Oyj:hin, ja yhtiön uudeksi nimeksi tuli Elisa Communications Oyj. Uuden konserninimen kautta siirtyivät historiaan viimeiset juridiset jäänteet taloudellisesta yhdistyksestä.

Vuoden 2000 aikana tietotekniikka-alan yhtiöiden pörssiarvot saavuttivat reaaliliiketoimintaan nähden käsittämättömät huippuarvonsa ja kääntyivät laskuun. Selvä alamäki alkoi toiselta vuosineljännekseltä.

1.7.2000 Helsingin Puhelin Oyj sulautui HPY Holding Oyj:hin, ja yhtiön uudeksi nimeksi tuli Elisa Communications Oyj. Uuden konserninimen kautta siirtyivät historiaan viimeiset juridiset jäänteet taloudellisesta yhdistyksestä.

Liiketoimintaan haetaan tehoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöittämisten kautta.

 

Laajakaistaverkot tulevat, kilpailu vapautuu lopullisesti - kohti pörssiä


1999
Mäkitorppa Yhtiöt perusti tammikuussa 1999 Saksaan Mäkitorppa GmbH -nimisen tytäryhtiön ja avasi ensimmäiset myymälät Saksaan.
Radiolinja sai 18.3. toimiluvan kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentamiseen Suomessa. Radiolinja osti 7.7. Radiojätti-ketjun.
Helsingin Puhelin ja Finnet International perustivat 7.10. Saksaan Finnish International Telecommunications GmbH -nimisen yhtiön, joka ryhtyi tarjoamaan Saksan markkinoilla kauko- ja ulkomaanpuhelinpalveluja.
Comptel Oy listautui Helsingin pörssiin marraskuussa.

1998
lanseerattiin Arena-multimediaverkon kuvapuhelinpalvelu sekä Arena-lasipalatsin virtuaalikohtauspaikka.
Oy Radiolinja Ab:stä ja FinnetComista tuli Helsingin Puhelin Oyj:n tytäryhtiö 1998.
Helsingin Puhelin Oyj korotti osakepääomaansa ja Helsingin Puhelinyhdistys myi omistamiaan Helsingin Puhelin Oyj:n E-osakkeita 5.-16.6.1998 toteutetussa osakeannissa ja osakkeiden myynnissä.
Tampereen Puhelin Oyj:stä tuli Helsingin Puhelin Oyj:n osakkuusyhtiö. Osuus vuoden 1998 lopussa oli 20,6 prosenttia.
Mäkitorppa Yhtiöt Oy ja Oy Radiolinja Ab ostivat Setele Oy:n koko osakekannan. Mäkitorppa Yhtiöt Oy:n osuus on 62 prosenttia ja Oy Radiolinja Ab:n 38 prosenttia. Helsingin Puhelin Oyj osti 20,5 prosenttia Keski-Suomen Puhelin Oy:n osakekannasta. Keski-Suomen Puhelimesta tuli pörssiyhtiö syyskuussa 1998.

1997
Internetin kasvun myötä alkoi isdn-liittyminen myynti kasvaa voimakkaasti vuonna 1997.
Samana vuonna rakennettiin multimediaverkko Helsingin alueelle ja aloitettiin laajakaistaisten ADSL-liittymien kaupallinen tarjonta pääasiassa etätyösovelluksiin.
Helsingin Puhelin toi ensimmäisenä markkinoille gsm 1800 -tekniikkaan perustuvan langattoman kaupunkipuhelimen, Citypuhelimen.
Helsingin Puhelin Oyj korotti osakepääomaansa Helsingin Puhelinyhdistyksen jäsenille ja yhtiön henkilökunnalle suunnatulla osakeannilla 12.9.-23.10.1997.
Marraskuussa 1997 Helsingin Puhelin Oyj listautui Helsingin Arvopaperipörssiin. Helsingin Puhelinyhdistys oli yhtiön suurin omistaja 85 prosentin omistuksellaan.

1996
Digitaalikeskusten rakentaminen, joka alkoi 1980-luvun alussa, saatiin päätökseen. Alkuperäisen aikataulun mukaan tavoitteena oli digitalisoida puhelinverkko vuoteen 2007 mennessä. Työ valmistui etuajassa vuonna 1996.

1994
rakennettiin Porvooseen ja Helsinkiin maailman ensimmäinen DECT-verkko. Samana vuonna otettiin käyttöön laajakaistainen tiedonsiirtoteknologia, ATM-yhteydet (ATM= Asynchronous Transfer Mode).
Tekstiviestit ja datapalvelut tulivat gsm-puhelimiin.
Ensimmäiset laajakaistaiset ADSL-liittymät (Asymmetric Digital Subscriber Line) asennettiin.
HPY aloitti Kolumbus Internet -palvelut. Suomen internet-tiheys ja gsm-penetraatio nousivat maailman kärkeen. Internet alkoi kasvaa räjähdysmäisesti, kun world wide web tuli julkiseksi 1993.
1995-1998 HPY osallistui laajaan kansalliseen multimediaohjelmaan.

1993
Finnet International sai toimiluvan ulkomaan puheluille. Kilpailu käynnistyi 1.7.1994. Valtion ulkomaanliikenteen monopoli päättyi kestettyään 130 vuotta.
Kansallinen SDH-verkko otettiin käyttöön 1994. SDH eli Synkronisen Digitaalisen Hierarkian yhteys on maksimissaan 2 Gbit/s -nopeuksinen valokaapelitekniikkaan perustuva siirtoyhteys.

1991
Neuvostoliitto hajosi. Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus raukesi 1992. Viro itsenäistyi 1991.
Helsingin Puhelinyhdistys sai toimiluvan teleyhteyksien avaamiseksi Tallinnaan.

1991 perustettiin Kaukoverkko Ysi Oy. Yhtiö sai toimiluvan vuonna 1992. Kaukopuhelukilpailu alkoi ja valtion kaukoverkkomonopoli päättyi vuoden 1994 alussa. Kaukoverkko Ysi valtasi puolet kaukopuhelumarkkinoista ja kaukopuhelujen hinnat putosivat yli puolella.

Vapaa kilpailu laajeni lähes kaikille televiestinnän aloille Tytär- ja osakkuusyhtiöidensä kautta HPY lähti mukaan langattoman viestinnän ja kaukoliikenteen alueille. Maailman ensimmäinen gsm-puhelu soitettiin Radiolinjan verkossa vuonna 1991.

1990
Lähiverkkojen yhdistämispalvelu LanLink otettiin käyttöön 1990 ja kaksi vuotta myöhemmin HPY toi verkkoon älyverkkopalvelut eli IN-palvelut. Älyverkko-ominaisuudet mahdollistavat kehittyneiden, tilaajalle yksilöllisten palvelujen nopean toteuttamisen ilman keskuksien ohjelmistomuutoksia.
 

 

Valokaapeliverkon rakentaminen alkaa, internet lähtee leviämään maailmalla, Radiolinja perustetaan. Kilpailun vapautuminen alkaa.

 

HPY:n ensimmäiset digitaalilaitteistot asennettiin Keskustan aluekeskukseen 1982 (Ne muuttavat vanhojen puhelimien sähkösignaalit digitaalisiksi. Tietokoneohjatut keskukset käsittelevät nämä signaalisykäykset eikä mekaanisia kytkimiä enää tarvita). Vuosikymmenen loppuun mennessä oli digitalisoitu lähes kolmasosa pääkaupunkiseudun puhelinnumeroista.

1982
otettiin käyttöön NMT-verkko. Ensimmäiset NMT-puhelimet olivat autoon kiinteästi asennettuja. Ensimmäinen kannettava puhelin Nokia Senator painoi 10 kiloa ja se maksoi 18 000 markkaa.

1983
aloitettiin X.25-pakettiverkkopalvelut. Pakettivälityksessä informaatio jaetaan määrämuotoisiksi jaksoiksi eli paketeiksi, jotka tallennetaan välityspaikan muistiin ennen edelleen lähettämistä.

HPY aloitti koko toimialueen kattavan valokaapeliverkon rakentamisen 1984 (2 valokaapelia voi kuljettaa samanaikaisesti 6000 puhelinkeskustelua). Valokaapeleissa kulkevat puhe, data sekä radio- ja tv-ohjelmat.

Valtakunnallista datasiirtopalvelua tarjoava Oy Datatie Ab perustettiin keväällä 1985; HPY oli yhtiön perustajaosakas. Datatie sai toimiluvan vuonna 1988.

Sähköpostipalvelu ELISA (ELektronInen SAnomanvälitys) aloitettiin 1986. Internet toi sähköpostin yleisön tietoisuuteen vasta kahdeksan vuotta myöhemmin.

Oy Radiolinja Ab perustettiin vuonna 1988. Yhtiön perustamisella pyrittiin murtamaan posti- ja telelaitoksen matkapuhelinmonopoli, joka käsitti käsivälitteisen järjestelmän sekä nmt 450 - ja nmt 950 -matkapuhelinsysteemit.

Japanissa lanseerattiin maailman ensimmäinen kaupallinen isdn-palvelu vuonna 1988. Suomessa ensimmäinen isdn-keskus otettiin käyttöön 1989.

 

Datasiirron läpimurto

 

HPY:n ensimmäiset digitaalilaitteistot asennettiin Keskustan aluekeskukseen 1982 (Ne muuttavat vanhojen puhelimien sähkösignaalit digitaalisiksi. Tietokoneohjatut keskukset käsittelevät nämä signaalisykäykset eikä mekaanisia kytkimiä enää tarvita). Vuosikymmenen loppuun mennessä oli digitalisoitu lähes kolmasosa pääkaupunkiseudun puhelinnumeroista.

1970-luku oli datasiirron eli tietokoneiden välisten "puhelujen" läpimurron aikaa. Datasiirron lisääntyminen johtui atk-tekniikan nopeasta kehityksest talouselämän ja hallinnon aloilla. Vuosikymmenen lopulla verkossa oli jo 6000 modeemia. Televerkon tehokas tietokoneyhteys nähtiin tärkeänä varsinkin pankkitoiminnassa.

Ensimmäinen tietokoneohjattu puhelinkeskus valmistui Pihlajamäkeen 1975, ja ensimmäinen tietokoneen ohjaama aluekeskus käynnistyi Korkeavuorenkadulla 1976.

Kaapelitelevisiotoiminta käynnistyi: HPY aloitti kaapeli-tv-verkon rakentamisen.

Ensimmäinen optinen valokuituyhteys rakennettiin vuonna 1979. Faksit tulivat. 60-luvun loppupuolella HPY ryhtyi aktiivisesti markkinoimaan datapalveluita. Tämä synnytti konfliktin Posti- ja Telehallituksen kanssa, joka katsoi kysymyksessä olevan lennätintoimintaan verrattavan tekniikan, johon sillä oli monopoli. Asiasta neuvoteltiin ja saatiin aikaan sopimuksiakin, mutta 1979 syttyi avoin telesota. Datatien perustaminen 1985 alkoi lopulta murentaa monopoleja. Ensimmäiset pankkiverkot syntyvät ja datasiirtomodeemien määrä kasvoi yli 50 %:n vuosivauhdilla.

 

Nopean kasvun aika. Puhelimen kysyntä erittäin vilkasta. Verkkoon liitettiin yhtä monta puhelinta kuin koko aikana siihen asti.

 

1960 puhelimen tilaajia 143 000

Suomessa alkoi taloudellisen kehityksen kausi. Maa vaurastui ja henkeä kohti laskettu reaalitulo kasvoi. Maaseudulta alkoi muuttaa ihmisiä teollisuuden ja palveluelinkeinojen pariin Helsinkiin. Puhelinten kysyntä oli erityisen vilkasta. Vuosikymmenen kuluessa verkkoon liitettiin yhtä monta puhelinta kuin koko toiminnan aikana.

HPY:n yhteistyö ulkomaiden kanssa lisääntyi - 60-luvun alkupuolella oman tutkimuslaitoksen perustamisen, puhelinalan kansainvälistymisen ja esimieskoulutuksen vuoksi. Suomessa järjestetyt suurvaltatapaamiset SALT ja ETY olivat merkittäviä haasteita.

Transistorit syrjäyttivät elektroniputket. Puheensiirtokapasiteettia johtoverkossa lisättiin digitaalisella PCM-tekniikalla (PCM = pulssikoodimodulaatio) tyydyttämään kasvavaa kysyntää. Keskuksiin asennettiin ensimmäiset puolielektroniset järjestelmät. Datasiirto otti ensi askeliaan, ensimmäinen kaupallinen yhteys kytkettiin 1964 Keskolle.

60-luvun lopulla HPY päätti ryhtyä markkinoimaan datapalveluja. Tästä syntyi konflikti Posti- ja Telehallituksen kanssa, joka katsoi kysymyksessä olevan lennätintoimintaan verrattavan tekniikan, johon sillä oli monopoli.

1962 lähetettiin ensimmäinen kaupallinen tietoliikennesatelliitti, Telstar, avaruuteen. Satelliittien avulla saatiin lisää kapasiteettia mannertenväliseen tietoliikenteeseen. Telstarissa oli 12 siirtokanavaa mm. kansainvälisiä tv- ja puhelinyhteyksiä varten.

Puhelinvastaajat tulivat, samoin näppäinpuhelimet vuonna 1969 tiettyihin keskuksiin ja puhelinvaihteisiin.

Vuosikymmenen lopussa Suomessa oli puhelimia miljoona kappaletta.

 

Vakiintumisen aika. HPY rakensi olympiapuhelinverkoston keskuksineen.

 

Poikkeusolojen jälkeen HPY:n toiminta vakiintui normaaliuomiin ja sota-ajan jatkuneesta puhelimen käytön säännöstelystä luovuttiin. Käännekohtaa symboloivat Helsingin olympiakisat 1952, joista muodostui suomalaisille kansallisen näytön paikka, myös HPY selvisi haasteesta kunnialla. Yhtiön puhelinratkaisut toimivat mallina tuleville kisaisännille.

HPY rakensi olympiapuhelinverkoston neljine keskuksineen. Kisojen jälkeen kaapelit ja keskukset yhdistettiin yleiseen verkkoon.

HPY:n toimialue laajeni edelleen. Haimoo, Jokikunta, Nummela, Otalampi ja Vihti liitettiin HPY:n verkkoon 1952. Nykyinen koko saavutettiin 1956, jolloin Pusula liitettiin HPY:n alueeseen ja Porkkala palautettiin Suomelle

1956 otettiin käyttöön ensimmäinen Euroopan ja Amerikan välinen puhelinkaapeli.
1950-luvulla Suomessa otettiin käyttöön myös radiolinkkitekniikka.

 

 

Vaikeat vuodet. Puhelimen käyttöä säännösteltiin. Varakeskuksia kalliosuojiin. Porkkala menetettiin välirauhassa.

 

Sodan aikana varakeskuksia rakennettiin kalliosuojiin, varayhteyksiä vedettiin ja varastoja hajautettiin. Helmikuun 1944 suurpommitukset aiheuttivat huomattavaa tuhoa johtoverkossa; yksi pommeista osui puhelinyhdistyksen päärakennukseen Korkeavuorenkadulla.

Välirauhan ehtojen mukaan suuri osa HPY:n tytäryhtiön Uudenmaan Puhelin Oy:n keskuksista ja johtoverkosta jäi Porkkalan vuokra-alueelle.

1949 Helsingin Puhelinyhdistykseen sulautettiin Keravan Puhelin Oy.

 

 

Toimialue kasvaa. Neiti Aika aloittaa.

 

Helsingin Puhelinyhdistys osti pieniä puhelinlaitoksia, mm. Pitäjänmäen, Mellunkylän, Pakilan, Viherlaakson, Kilon ja Vantaan puhelinlaitokset.

Talvella 1939 puhelinyhdistys osti Uudenmaan Puhelin Oy:n osakekannan. Yhtiön verkko ulottui Kauklahdesta Inkooseen ja Veikkolasta Porkkalaan.

1930-luvulla Saksassa ja Englannissa otettiin käyttöön kaukokirjoittimet eli telexit. Suomeen kaukokirjoittimet tulivat toisen maailmansodan jälkeen. Kaikkien aikojen suosituin palvelunumero Neiti Aika aloittaa.

 

 

Automatisoinnin aika

 

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen puhelinyhdistys siirtyi käyttämään automaattisia puhelinkeskuksia. Automaattisten kytkinten keksiminen mahdollisti sen, että keskukset saattoivat yhdistää puhelut ilman puhelunvälittäjää. Koko Helsingin alue saatiin automatisoiduksi keväällä 1929, ensimmäisenä kaupunkina koko maailmassa.

Vuonna 1928 verkkoon liitettiin Haagan kauppalan puhelimet johtoineen ja keskuksineen. Helsingin Puhelinyhdistyksen alueellinen laajeneminen oli alkanut.

1928 laskettiin Suomen ja Ruotsin välinen merenalainen puhelinkaapeli.

Vuonna 1929 Helsingissä oli 25 500 puhelintilaajaa, joiden puhelut välitettiin seitsemän automaattikeskuksen kautta.

 

 

Puhelinkoneessa ei tarvita enää veiviä. Esikaupunkeihin tulee uusia keskuksia. Puhelinkioskit ilmestyvät katukuvaan.

 

Puhelinkeskuksissa otettiin käyttöön keskusparistojärjestelmä. Puhelinkoneen veivistä ja paristosta voitiin nyt luopua, koska puhelin sai virtaa keskuksesta.

Korkeavuorenkadun keskus ei enää riittänyt palvelemaan koko kaupunkia. Keskuksia päätettiin rakentaa myös esikaupunkeihin. Ensimmäisinä valmistuivat Kallion ja Töölön keskusrakennukset vuonna 1915. Puhelinten määrä oli 3500.

Itsenäistymisvuonna soitettiin jo yli 40 miljoonaa puhelua. Puhelukohtaisen laskutuksen asiaa ei haluttu viedä venäläistetyn senaatin päätettäväksi, koska HPY:n johto halusi pitää etäisyyttä sortotoimia voimistaneeseen venäläisvaltaan. Puhelimen käytöstä perittiin vain vuosimaksu.

1912 Helsingin katukuvaan ilmestyivät ensimmäiset puhelinkioskit.

1918 avattiin puhelinyhteys Helsingin ja Tallinnan välille.
 

 

 

Puhelunvälittäjät käsikeskuksiin yhdistämään puheluita

 

Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema harmaasta ja punaisesta graniitista rakennettu toimitalo valmistui syksyllä 1905 Korkeavuorenkadulle. Puhelinkeskus välittäjineen muutti Korkeavuorenkadulle helmikuussa 1907. Ensimmäiset puhelimet oli yhdistetty puhelinlangoilla puhelinkeskukseen, jossa puhelunvälittäjät yhdistivät linjat keskenään käsin.

Vuonna 1906 keksittiin elektroniputki. Keksintö oli suuri edistysaskel puheensiirtotekniikassa. Uusilla äänitaajuisilla vahvistimilla saavutettiin parempi kuuluvuus pitkillä välimatkoilla. Elektroniputket mahdollistivat myös kantoaaltotekniikan käyttöönoton. Samalla johdolla voitiin puhua yhtäaikaa useita puheluja. Suomessa otettiin kantoaaltojärjestelmä käyttöön vuonna 1922 ensimmäisenä maana Pohjoismaissa.

Vuonna 1900 Suomen väkiluku oli 2 655 900 henkeä. Helsingin väestömäärän nopea kasvu kohotti puhelimen kysyntää: tilaajia jo 9000.
 

 

 

Uusi toimitalo Korkeavuorenkadulle

 

1890-luvun voimakas taloudellinen nousukausi ja pääkaupungin väestömäärän nopea kasvu lisäsivät puhelinten kysyntää. Vuosikymmenen lopulla Helsingin puhelinlaitoksella oli jo 1600 tilaajaa. Oman toimitalon hankita tuli ajankohtaiseksi. Sataa asukasta kohden Helsingissä oli 3,3 puhelinta, mikä teki siitä yhden parhaista puhelinkaupungeista maailmassa.
 

 

 

Rakentaminen alkaa

 

Koska puhelimien määrä lisääntyi, tarvittiin puhelujen kytkentäpaikkoja eli puhelinkeskuksia. Puhelinkoneesta yhteys keskukseen otettiin puhelimen induktorikampea veivaamalla. Mikrofoni ja kuuloke saivat virtaa puhelinkoneen paristosta.

Maailman ensimmäinen puhelinkeskus otettiin käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1878. Suomen ensimmäinen puhelinkeskus aloitti toimintansa Turussa vuonna 1881.

Lennätinmekaanikko Daniel Johannes Wadén sai luvan perustaa puhelinlaitoksen Helsinkiin tammikuussa 1882. Sitä ennen Wadén oli toiminut Bell-yhtiöiden pääagentuurina Helsingissä. Toukokuun lopulla 1882 puhelinlinja Kaivopuiston ravintolasta Oopperakellariin otettiin koekäyttöön. Helsingin Telefoniyhdistyksen virallinen avauspäivä oli 6. kesäkuuta 1882. Käytössä oli tällöin 56 numeroa. Vuosikymmenen lopulla numeroita oli jo 1600.

Wadén keksi lukuisia parannuksia puhelimeen ja otti käyttöön uusia teknologioita. Yhteistyö Bell-yhtiöiden kanssa alkoi 1888. Wadénin työpaja valmisti yli 2500 puhelinta ja hän sai taidoistaan palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä 1889 (samassa jota varten Eiffel-torni rakennettiin).

Puhelinjohdot olivat aluksi yksilankaisia ja tehty galvanoidusta rautalangasta. 1880-luvulla alettiin johtoina käyttää kaksijohtimisia kupari- tai pronssijohtoja.

Jatkuvasti tihentyvä johtoverkko Helsingin kattojen yllä oli altis ukonilmoille ja lumimyrskyille. Vuonna 1899 päätettiin piilottaa ilmassa risteilevät johdot maan alle. Syksyllä kaivettiin maahan ensimmäinen maakaapeli. Miljoonan vuosittaisen puhelun raja rikkoutui vuonna 1884.
 

 

 

Puhelin saapuu Suomeen

 

Useat tutkijat olivat ehtineet esittää puhelinta koskevia teoreettisia kuvauksia jo ennen vuotta 1876, mutta vasta tuolloin skotlantilaissyntyinen Alexander Graham Bell (1847-1922) ja amerikkalainen (1835-1901) Elisha Gray lähes samanaikaisesti saivat rakennetuksi ensimmäisen toimivan prototyypin puhelimesta. Bell ja Gray jättivät hakemuksen New Yorkin patenttitoimistoon samana päivänä14.2.1876, mutta Gray tuli toimistoon kaksi tuntia myöhemmin. Tuomarit ratkaisivat kiistan Bellin hyväksi.

Maailman ensimmäinen puhelinkeskustelu käytiin 10.3.1876 Yhdysvalloissa Bostonissa. Alexander Graham Bell kutsui puhelimella apulaistaan, Thomas A. Watsonia: "Mr. Watson. Come here. I want to see you." Yksi aikamme tärkeimmistä keksinnöistä aloitti maailmanvalloituksensa.

Jo puolitoista vuotta myöhemmin, joulukuussa 1877, rakennettiin Helsinkiin ensimmäinen puhelinlinja. Metallitehtailija Johan Nissinen rakensi puhelinyhteyden myymälästään pihan yli konttoriin Annankadun ja Eerikinkadun kulmassa. Rakentajien joukossa oli nuori mekaanikko Daniel Johannes Wadén. Hän valmisti työpajassaan puhelimia Bellin mallin mukaan ja ilmoitti vielä vuoden 1877 lopulla myyvänsä ja vastaanottavansa tilauksia vastaan myös maaseudulta. Wadén perusti myös puhelimien myyntiorganisaation, johon kuului Helsingin lisäksi 16 maasetukaupunkia.